Perintö valui hukkaan

Kiina kasvaa talousmahtina toisella puolella maapalloa, mutta Venäjä on ja pysyy ihan tuossa rajan takana. Tämä on se fakta, josta on lähdettävä liikkeelle savolaisen elinkeinoelämän rikastamisessa.

Itämeren alue oli taantumaan tultaessa ja on sen jälkeenkin voimakkaasti kasvava talousalue toisin kuin euroalue. Tästä kasvupotentiaalista suuri osa lankeaa Leningradin alueelle, jonka kärkenä on Pietari. Lisäksi ovat Baltian maat ja Puola sekä eräs täysin hyödyntämätön alue keskellä talousaluetta, Kaliningrad.

Puheet investoimisesta Venäjälle saavat monet näkemään mörrimöykkyjä. Tietysti valtio pitää strategiset alat, kuten hiilivetyjen tuotannon, tiukasti otteessaan ja näistä saatava tulo sijoitetaan ulkomaille. Mutta samalla esimerkiksi elintarviketuotannossa ulkomainen pääoma hoitaa valtaosan suorista sijoituksista. EU-maat, kuten Hollanti ja Saksa sijoittavat monikymmenkertaisesti sen, mitä Suomi. Tämä kertoo siitä, että kaikesta pelottelusta huolimatta maailmalla Venäjä nähdään houkuttelevana sijoituskohteena ja meillä alkaa olla kiire.

Mahdollisuutemme Itämeren alueella ovat hyvät, meillä on hyvät yhteydet. Helsinki-Vantaan leveä gateway toimii erityisesti linkkinä idän ja lännen välillä. Tärkeää on, että nopea Helsinki-Pietari ratayhteys linjataan nimenomaan Kouvolan kautta.

Ongelmamme Venäjän kanssa on rapistuva kielen ja kulttuurin tuntemuksemme, jota ilman Venäjälle on turha mennä. Olimme clearing-kaupan aikana luoneet toimivat suhteet ja Venäjän tuntemuksemme oli huippuluokkaa. Miksi perinnön annettiin valua hukkaan, vaikka tänä päivänä Suomessa asuu enemmän venäläisiä kuin koskaan?

Ensiapusuunnitelma on onneksi jo laadittu Etelä-Savossa. Maakuntaliitto tukee venäjän opiskelua kahden vuoden hankkeella. Ensisijaisesti 8-luokkalaisiin kohdistunut hanke on nostanut venäjän opiskelijoiden määriä kaikilla vuositasoilla alakoulusta lukioon.Tämä kertoo siitä, että pieni alkusysäys parantaa henkistä asennoitumista valtavasti. Tämä kortti täytyy katsoa myös Pohjois-Savossa.

Kauppakamariperiaatteella toimiva Itä-Suomen Businessedustusto (ISBE) on Pietarissa auttanut jo noin 150 yritystä alkuun. Siellä tehdään nimenomaan sitä käytännön työtä, avustetaan rekrytoinnissa, asiakkaiden etsimisessä ja byrokratiassa.

Silti joudumme tarkastelemaan, onko maakuntamme edustus Pietarissa vielä niin vahva, kuin olisi tarpeen. Lisäksi on punnittava, mitä vahvemmalla edustuksella Pietarissa saavutettaisiin Itä-Suomen Brysselin edustustoon verrattuna.Uskon nimittäin, että maakuntamme tulevaisuuden vahvuus ei ole EU-aluetukien maksimointi, vaan uuden elinkeinotoiminnan luominen.

Niko Korte

Kirjoitus julkaistiin Savon Sanomissa 3.2.2010

Teemu Hirvonen Demarinuorten puheenjohtajaksi

Itä-Suomen Demarinuoret esittää Teemu Hirvosta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtajaksi liittokokouskaudelle 2010-2012. Teemu on 25-vuotias yhteiskuntapolitiikan opiskelija Savonlinnasta, ja on Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsen, sekä Etelä-Savon maakuntahallituksen varapuheenjohtaja.  

Teemu on vahva poliittinen osaaja, jolla on laajaa asiantuntemusta, sekä kykyä viedä asioita eteenpäin ja tuoda esille suurellekin yleisölle. Hän omaa vankan sosialidemokraattisen arvomaailman ja haluaa olla mukana oikaisemassa maailman epäkohtia.

Demarinuorista Teemulla on laaja kokemus monella tasolla. Parhaillaan hän toimii Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n varapuheenjohtajana. ”Demarinuorten tulee olla tulevaisuudessa maan johtava poliittinen nuorisojärjestö. Tarvitsemme lisää medianäkyvyyttä, rohkeutta ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja tahtoa tehdä merkittäviä poliittisia linjanvetoja”, visioi Teemu.

Teemun ahkera työ sosialidemokraattisen nuorisoliikkeen hyväksi on kantanut hedelmää. Itä-Suomen Demarinuoret toivoo että tämä työ jatkuu Teemun osalta Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtajana.

Lisätietoja:

Ville Tahvanainen
puheenjohtaja
Itä-Suomen Demarinuoret
050 405 0614
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Teemu Hirvonen
ehdokas
050 372 4507
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
www.teemuhirvonen.net

Niko Korte
kampanjapäällikkö
041 431 6375
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Budjettiterveiset tien päältä

”Laiska töitään luettelee” kuuluu sanonta, mutta olkoon menneeksi tämän kerran.

Taidan olla junassa jossain Toijalan tienoilla. Yöksi Turkuun vaihtamaan vaatteita ja aamuviideltä kohti Helsinkiä. Puolueen talous- ja työllisyysryhmän kokouksen jälkeen takaisin Kuopioon ylimääräiseen valtuustoryhmään ja työväenyhdistyksen syyskokoukseen. Tässä suhteessa en kadehdi ammattipoliitikkoja, joiden tahti on vielä paljon kovempi.

Syy hässäkälle on etupäässä se, että tällä ja ensiviikolla huipentuu Kuopion talousarviokeskustelu ja viikonloppuna punnitaan allekirjoittaneen kannatus demaripiirin puheenjohtajakisassa Leppävirralla.

Päivän ylivoimaisesti informatiivisin tapahtuma oli kuitenkin kahden tunnin vierailu Niiralan päiväkotiin, johon sisältyi ruokailu lasten kanssa. Se auttoi hahmottamaan säästöjen vaikutuksia.

Mitä tästä budjetista ja säästämisestä pitäisi sitten ajatella?

Minulle ongelma on se, että säästökohteita ei ole nimetty tai jos onkin, niin niistä moni ei ole todellinen. Kyseessä ovat toimialojen ns. varjoesitykset, joista on viime aikoina revitty otsikoita. Monet esityksistä ovat sellaisia, että budjettiylitys tulee ja varmasti. Monet valtuutetut kokevat, etteivät tiedä, miten tämä budjettipäätös vaikuttaa palvelutasoon. Koska palvelutasoa määrittävää lakia ei voi rikkoa, miksi teemme budjetin, jonka tiedämme varmuudella menevän pitkäksi? Vastapuoli sanoo, että pitää luoda budjettipainetta.

SDP: n väläyttämän kolmen miljoonan lisäysesityksen ydin on, että sen avulla suoritetaan priorisointi. Jos budjetti menee joka tapauksessa pitkäksi, niin eikö kaupunginvaltuuston pitäisi pyrkiä vaikuttamaan, miten tämä ylitys muodostuu? Lisärahalla merkitään keskeisimmät palvelut. Sitähän priorisointi on. Jos tässä ei olla tarkkana, niin kaupunginvaltuusto pelaa itsensä ulos. Ja kyllä toimialoille jää budjettipainetta lisäyksen jälkeenkin aivan tarpeeksi.

Kolme miljoonaa euroa on erityisesti tässä ajassa paljon rahaa. Siksi sitä ei saa jakaa ilmaiseksi, vaan sen avulla pitää luoda kannustin muutokseen. Rahan tarkoitus on saada aikaan etenkin kahdella suurimmalla toimialalla muutoksia tavassa, jolla palvelut tuotetaan. Tämä voi kuulostaa älyttömältä, mutta muutoksella on aina oma hintansa.

Ennaltaehkäisy maksaa, eikä muutosta voi tehdä veitsi kurkulla, koska laki tulee vastaan peruspalveluiden tasossa hyvin äkkiä. Eli toimialoja pitää tulla muutamissa asioissa vastaan, jotta siellä saadaan tarvittava muutos käyntiin. Jos vastaan ei tulla, niin lautakunnissa lyödään hanskat tiskiin ja annetaan budjetin mennä yli siksi, että jokainen lautakunnan jäsen pitää juuri omaa alaansa kaikkein tärkeimpänä, mikä kuuluu jollakin tavalla ihmisluontoon. Halu rakentavien ja vastuullisten säästöesitysten tekemiseen lautakunnassa ei tule ensi keväänä olemaan mainittava.

Kyse on siis kannustimista. Voisiko kompromissi löytyä siitä, että kaupunginhallituksen alla olevaa mm. ennaltaehkäisyyn käytettävää kehittämisrahaa kasvatetaan sen sijaan, että raha annetaan suoraan toimialojen katteeseen?

Otetaanpa esimerkiksi päivähoito. Jos meillä olisi käytössämme pieni alkupääoma, niin lapsen lähipäiväkodissa voitaisiin tarjota yhdessä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa kevyttä avointa päiväkotitoimintaa. Tämä kannustaisi mm. työttömäksi jääneitä vanhempia hoitamaan lastaan enemmän kotona ilman pelkoa tutun päivähoitopaikan menettämisestä. Sama raha saataisiin moneen kertaan pois raskaammasta kokopäivähoidosta. Mutta tämäkin vaatii alkusysäyksen, joka maksaa. Ja tästä lisäysesityksessä on minun mielestäni kyse.

Teknisellä toimella ei ole varaa ostaa energiansäästölamppuja. Jos mennään liian tiukalle, meillä ei ole varaa edes säästää.